Ihmissudet

Minä olen Saalistaja, muinaiset loivat minut saalistamaan. Minä elän vain saalistamaan, minä olen Saalistajakuningas. Ei ole toista petoa joka ei minua kavahtaisi, minä olen tasapaino. Minä olen saalistaja joka pitää kansat kurissa, ei ole rotua joka voisi ottaa tämän maailman itselleen.


Minä olen luonto, minä olen sen vartija luontoäidin lapsi, Isäpakkasen poika, metsänhenkien sisko ja veli, minä olen Lauma minä olen Tuli joka polttaa metsän jotta se voi aloittaa uudestaan, minä olen Susi.

~Ziegrand


Muodot:

Ihmissudet ovat muodonmuuttajia ja heillä on luonnostaan olemassa kolme erilaista muotoa. Muutoksessa ihmisestä sudeksi on omat välivaiheensa, mutta rodulle ei ole ominaista jättää muutoksia puolitiehen.

Ensimmäinen näistä muodoista on ihminen. Tässä hahmossa jokainen viettää arviolta noin 68% koko elämästään. Inhimillisessä muodossaan ihmissutta ei erota kovin helposti tavallisesta kuolevaisesta. Heillä on tiettyjä erityispiirteitä, jotka tuntemalla asiantuntija saattaa erottaa ihmismuotoisen suden ihmisestä.

Toinen vaihe on se varsinainen ihmissuden muoto, josta heidät yleisimmin tunnetaan. Tämä on se, jonka tietämättömät kuvaavat heidän todelliseksi olomuodokseen elokuvissa, kirjoissa ja muissa fiktiivisissä tarinoissa. Tässä hahmossa he ovat aavistuksen pidempiä kuin normaalisti. Heidän lihasmassansa kasvaa muutoksen aikana huomattavasti ja he saavat kasvoihinsa susimaisia piirteitä. Yksilön ihokarvoitus kasvaa turkiksi ja peittää heidän vartalonsa lähes kokonaan. Raajoissa nivelet siirtyvät eläimille olennaisiin paikkoihin. Jalat alkavat muistuttaa enemmän tassuja. Kämmenet ja sormet eivät koe aivan yhtä suurta muutosta. Ne muistuttavat edelleen ihmisten kättä, mutta kämmenselkä on täysin karvan peitossa. Kynnet kasvavat ja vahvistuvat. Heidän otsansa levenee, korvat siirtyvät hieman enemmän päälaelle ja muuttuvat koiramaisiksi. Silmät liukuvat hieman kauemmas toisistaan ja saavat kultaisen sävyn. Nenä ja suu sulautuvat yhteen sudenkuonoksi, jossa on veitsenterävät hampaat. Tässä hahmossa ihmissusilla ei välttämättä ole häntää.

Kolmatta ihmissusien muotoa kutsutaan yksinkertaisesti suur-sudeksi. Se muistuttaa ulkoisesti lähes täydellisesti sutta. Pieniä eroavaisuuksia ovat tavallista sutta lihaksikkaampi ruumiinrakenne ja fyysinen koko. Suur-susi voi olla helposti kooltaan pienen hevosen kokoinen.


Kuu ja muutos:

Kuu vaikuttaa suuresti ihmissusien elämään. Vaikutus näkyy enimmäkseen siinä, että täysikuu pakottaa heidät muuttumaan. Täyskuun aikaan muutos ei ole hallittavissa. Toisin kuin muina aikoina, jolloin he voivat valita hahmonsa. Se tapahtuu heti kuun noustessa taivaalle. Silloin muutos menee myös syvemmälle mieleen ja vaikka inhimillistä ajattelumaailmaa on jäljellä jonkin verran, eläimen vaistot ottavat vallan. Toimiessaan vaistojensa varassa he syövät nälkäänsä, puolustavat reviiriään, pakenevat pelätessään. Eikä ihmissusi kykene muuttumaan takaisin ennen auringonnousua.

Laumassa elävät ihmissudet kerääntyvät täydenkuun aikaan yhteen syrjäiselle alueelle ja ottavat yhdessä ilon irti muodonmuutoksesta. Yleensä he juoksentelevat metsissä tai vuorilla ja metsästävät.

Muutos on hyvin kivulias prosessi ja ensimmäisellä kerralla myös pitkä. Muutos nopeutuu kerta kerralta, mutta se ei muutu yhtään sen kivuttomammaksi.

Kuu hallitsee heitä kuitenkin vasta ensimmäisen muodonmuutoksen jälkeen. Ihmissudet syntyvät ihmishahmoon ja pysyvät siinä nuoruutensa ajan. Vasta teini-iässä ihmissusi kykenee muuttamaan muotoaan vapaaehtoisesti ensimmäisen kerran. Ensimmäinen muutos tulee aina yllätyksenä, mutta sen jälkeen nuori pääsee laumansa täysivaltaiseksi jäseneksi ja mukaan täydenkuun retkille. Psyykkinen järkytys tai hengenvaara saattavat myös nopeuttaa muutosta ja aiheuttaa sen, että nuori kokee muutoksensa ennen aikojaan.


Kiima & lisääntyminen:

Naaraat tulevat kiimaan kerran kymmenessä vuodessa, mutta vasta täysi-ikäistyttyään, eli ensimmäisen muutoksen jälkeen. Ensimmäinen kiimakausi saattaa tulla myös aikaisemmin kuin vasta kymmenen vuoden päästä. Varsinainen kiima kestää muutamista tunneista kahteen vuorokauteen. Sen keskiverto pituus on yleensä noin vuorokausi.

Kiima saattaa aluksi kuulostaa suorastaan miellyttävältä ajalta pariutuneille uroksille ja naaraille, mutta sitä se ei todellakaan ole. Jokainen joka on kokenut sen edes yhden kerran ei ajattele niin. Naaraat ovat suorastaan tuskissaan kiiman aikoihin. He eivät juurikaan pysty mihinkään järkevään. Paras tapa helpottaa näitä kipuja oli yhdyntä uroksen kanssa. Pariutumattomat naaraat voivat helpottaa oloaan myös vahvoilla rauhoittavilla ja unilääkkeillä. Näin heidän ruumiintoimintonsa hidastuvat niin, että monet kiiman oireet katoavat lähes kokonaan.

Kiiman aikana naaraat erittävät voimakasta tuoksua, johon urosten ruumiit reagoivat. Se kiihdyttää ja saa heidän suvunjatkamis viettinsä kulkemaan ylikierroksilla. Kiimaisen naaraan läheisyydessä he kokevat vahvaa vetovoimaa kyseiseen naaraaseen. Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä kovemmin he joutuvat taistelemaan halujaan vastaan. Vastustaminen ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta. Urosten olo helpottuu heidän hakeutuessa kauemmas naaraan läheisyydestä.

Kun uros ja naaras ovat yhdessä kiima-aikaan, parittelua tapahtuu useita kertoja, tuntien aikana. Pariskunta saattaa kaivata kiiman jälkeen pari päivää lepoa, ennen normaalielämään palaamista.

Ihmissudet pystyvät lisääntymään vain tänä aikana ja se on välillä vielä epävarmempaa kuin ihmisillä. Heillä toimivat kaikki muut ehkäisymenetelmät, paitsi hormonaaliset, koska heidän biologiansa on hieman erilainen kuin ihmisillä. Ehkäisy ei sinänsä ole aina tarpeen, koska naaraiden kierto on hyvin harva. Eikä raskaaksi tuleminen välttämättä onnistu yhdellä kertaa, jonka vuoksi pennun saamiseen saattaa mennä useita vuosikymmeniä.

Heidän kantoaikansa on noin 10-11 kuukautta, jonka aikana lapsi kehittyy ja kasvaa emonsa kohdussa. Kantoaikana emon on vältettävä susihahmoon muuttumista, sillä muutos rasittaa kehoa suunnattomasti. Täyskuun muutoksia hän ei voi tietenkään hallita, mutta turhaa stressiä on hyvä välttää.

Kahden täysiverisen ihmissuden pennut saattavat olla hieman äkkipikaisempia ja aggressiivisimpia kuin jos ihmissusi olisi tehnyt lapsen tavallisen ihmisen kanssa. Ihmissudet pystyvät pariutumaan ihmisten kanssa. Raskaus saattaa kuitenkin olla naiselle erittäin rakasta aikaa ja keskenmenon riski on suuri.

Ihmissudet ja vampyyrit eivät lisäänny keskenään.


Ihmissusia voi syntyä myös toisella tavalla. Ihmissusi voi muuttaa ihmisen puremalla kaltaisekseen. Kuitenkin uhrin on oltava kuoleman kielissä ennen kuin hänet voi muuttaa. Ihmissusien syljessä on bakteeri, joka tuhoaa ja muokkaa ruumiin solut uudelleen ja tekee ihmisestä suden.


Ikääntyminen:

Ihmissusien ikääntyminen poikkeaa sekä tavallisista ihmisistä, että vampyyreista. Heidän nuoruutensa vuodet kulkevat samaan tahtiin kuin ihmislapsilla. He kehittyvät ja kasvavat niin, ettei kukaan kiinnitä siihen huomiota. Lapsuusaikana, heitä voidaan pitää enemmän tai vähemmän ihmisinä. Vasta ensimmäisen muodonmuutoksen jälkeen heitä voidaan kutsua oikeiksi ihmissusiksi. Silloin heidän vuotensa myös hidastuvat. Ihmissusi vanhenee ihmiseen verrattaessa viisitoista kertaa hitaammin, eli ihmissudelle yksi ikävuosi on ihmiselle viisitoista. Ihmissusien keskimääräinen elinikä on yli kahdeksansataa vuotta.

Ikääntymisen hidastuessa myös fyysinen rapistuminen hidastuu. Ihmissuden ruumis ei kulu tai vanhene samalla tavalla kuin ihmisen.


Ihmisten vuosissa:suden vuosissa (Todellinen):
0-18 v.0-18 v.
18-25 v.18-123 v.
25-30 v.123-198 v.
30-40 v.198-348 v.
40-50 v.348-498 v.
50-60 v.498-648 v.
60-70 v.648-798 v.
70-80 v.978-948 v.
80-90 v.<948-1098 v./td>

Ruoka ja päihteet:

Ihmissudet syövät normaalia ruokaa. Heidän ruumiinsa tosin kuluttaa ravintoa enemmän kuin ihmisillä. Sen vuoksi heidän ruokahalunsa on yleensä huomattavasti suurempi. Ruumis käyttää ruuan suurilta osin kehittämiseen ja lihasmassan kasvattamiseen. Teini-ikäiset ihmissudet syövät kuin hevoset kasvaakseen riittävän vahvoiksi. Rodun edustajat ovat tosin yleensä mieltyneempiä raa'an puoleiseen lihaan, eivätkä he juurikaan välitä makeista herkuista.

Harvat huumausaineet vaikuttavat ihmissusiin samalla tapaan kuin ihmisiin. He joutuvat esimerkiksi juomaan huomattavasti suuremman määrän alkoholia tullakseen humalaan. Muiden huumeiden suhteen heidän vastustuskykynsä on myös hyvin korkea, eivätkä he kuole yliannostukseen. He saattavat tosin sairastua pahasti ja olla vuodepotilaina monta päivää yliannostuksen jälkeen. Sinä aikana myrkyt poistuvat heidän kehostaan.


Uni:

Ihmissudet kaipaavat ihmisiä pienemmän määrän unta. Kahdesta neljään tuntia riittää heille loistavasti. Toisin kuin vampyyrit, he tosiaan nukkuvat. Kun he nukkuvat, uni on niin sanottua koiranunta. He ovat koko ajan valppaana ja heräävät helposti pienimpäänkin ääneen. Tämä johtuu puhtaasti heidän metsästäjän vaistoistaan.


Hajuaisti:

Ihmissusien hajuaisti on merkittävän tarkka. Esimerkiksi he kykenevät helposti erittelemään valmistetusta ruuasta siinä käytetyt mausteet ja muut raaka-aineet, pelkästään hajun perusteella. Edellyttäen tietysti, että he tuntevat ennestään kyseiset tarveaineet ja tietävät mille ne tuoksuvat.

Aivan erityislaatuiseksi heidän hajuaistinsa tekee sen vahvuus haistaa jopa voimakkaita tunnetiloja. Vahvat tunnetilat, erittävät ihmisessä erilaisia tuoksuja, jotka ihmissudet aistivat herkästi. Aivan kakkia tunnetiloja he eivät kuitenkaan pysty haistamaan, mutta pelko, viha, suru, rakkaus ja ilo kuuluvat näihin. He eivät kuitenkaan pysty noukkimaan hajusta näiden tunteiden hennompia vivahteita. He eivät siis voi mitenkään tietää tarkalleen, mitä toinen tunte

Ihmissudet pystyvät myös haistamaan joitain sairauksia, kuten syövän, HIV:n, sukupuolitaudit ja niin edelleen.


Tuntomerkit:

Ihmishaimoista ihmissutta ei välttämättä erota tavallisesta ihmisestä. On tosin pieniä asioita, joita esiintyy yleisesti kaikilla lajin edustajilla.

  • Vahvemmat kynnet, hiukset ja luusto.
  • Karvaisempia.
  • Lihaksikkaampia ja raskasrakenteisempia.
  • Korkea ruumiinlämpö. Keskimäärin 40-43 astetta.
  • Nopeampi pulssi.

Sairastaminen:

Aikuiset ihmissudet eivät sairasta. Jotkut, harvat lapset saattavat saada lievänä, jonkun voimakkaammista taudeista, mutta yleisesti ottaen he ovat täysin terveitä.


Lauma:

Ihmissudet ovat muiden susien tavoin laumaeläimiä. He elävät hyvin pitkälti omissa yhteisöissään, jotka ovat poikkeuksetta hyvin tiiviitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he asuvat kaikki yhdessä lähiöissä naapureina tai kaikki saman katon alla. Jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteensä. He elävät mahdollisimman näkymättömissä, omia lakejaan kunnioittaen.

Jokaisella laumalla on johtajansa, joka on yleensä yksi vanhemmista ja vahvimmista. Laumajohtaja valitaan yleensä koko yhteisön yhteisestä päätöksestä. Johtajaa kunnioitetaan ja totellaan mukisematta. Hänellä on vastuu laumansa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Sen lisäksi hän tekee yksinoikeudella kaikki päätökset. Johtaja on vallassa omaan kuolemaansa tai siihen asti, että joku nuorempi ja vahvempi syrjäyttää hänet. Koko lauman pitää kuitenkin olla mukana tässä päätöksessä. Yksittäinen nuori ihmissusi ei voi vain ilmoittautua yksinoikeudella koko lauman johtajaksi.

Vaikka ihmissusien keskuudessa urokset ja naaraat ovat hyvinkin tasa-arvoisia, harvemmin nainen pääsee kuitenkaan lauman johtajaksi. Sudet katsovat, että johtajalla on oltava sellaista voimaa, jota kaikilla naisilla ei ole.

Ihmissudet ovat susien ja monien koirien tapaa uskollisia. He eivät jätä toisiaan pulaan ja auttavat ystäviään viimeiseen asti.

Laumalla on myös omat, tarkoin vaalitut reviirinsä ja rajansa, joita kunnioitetaan. Eri laumojen reviirien rajojen välissä on hyvin usein kaistale ”ei-kenenkään-maata”. Se miksi näin on, ei ole varmaa. Voi olla, että rajojen ollessa liian lähellä toisiaan, se saattaisi aiheuttaa sotia muiden ihmissusien kanssa.


Yliluonnolliset kyvyt:

Ihmissudet ovat erittäin voimakkaita. He pystyvät antamaan vampyyrille tasavertaisen ja jopa kovemman vastuksen. Toista samankaltaista rotua ei ole olemassa. Heidän näkö, kuulo ja hajuaistinsa ovat ilmiömäisen vahvat. Myös kaksi muuta aistia ovat ihmistä voimakkaampia, mutta erityisesti nämä kolme. Sudet näkevät pilkkopimeässä vielä paremmin kuin ihmiset päivänvalossa. He haistavat kaiken ja pystyvät erottelemaan hajut, sekä kuulevat hyttysen aivastavan. He ovat myös yliluonnollisen nopeita.

Ihmissusilla on myös kyky piiloutua vampyyrien tarkoilta, erehtymättömiltä aisteilta ja astia omaa ympäristöään. Tämä kyky on kuitenkin hieman rajoittunut. Jos ihmissusi menettää malttinsa tai raivostuu, suoja katoaa ja hän on selvä maalitaulu vampyyreille.

Tähän voidaan listata myös nopea parantuminen ruumiin vammoista. Tämä tekee ihmissudesta erittäin hankalan tapettavan.


Heikkoudet:

Näitä ei montaa ole, mutta ne ovat hyvin yksiselitteisiä. Hopea on ihmissusille vaarallista. Ihokosketus saattaa aiheuttaa, jopa palovammoja ja jos sitä joutuu sisälle elimistöön se saattaa tappaa. Kaikissa tapauksissa hopea aiheuttaa ihmissusille kovia kipuja, joutui sitä elimistössä sitten mihin tahansa.

Toinen ihmissusille luontainen heikkous on kasvi, jota sanotaan ukonhatuksi. Kasvi on myrkyllinen jo ihmisille, mutta ihmissudetkaan eivät ole immuuneja sille. Ukonhattu-uute toimii riittävän suurena annoksena täydellisenä myrkkynä. Sen haju etoo ihmissusia ja ihokosketus aiheuttaa ihottumaa, joka kirvelee ja muistuttaa nokkosen polttamaa.


Tappaminen:

Ihmissuden tappaminen saattaa olla hieman haasteellista, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Riittävän suuri määrä hopeaa, suoraan sisään tappaa hyvin nopeasti. Ihmissuden voi myös polttaa hengiltä.