Vampyyrit

Lamia

Lisääntyminen:

Vampyyreita syntyy kahdella tavalla; hedelmöittymällä ja verettämällä. Hedelmöittyminen toimii lähestulkoon samoin tavoin, kuin kaikilla nisäkkäillä. Ainut eroavaisuus on se, että kahden vampyyrin, jotka tahtovat jälkikasvunsa luonnollisella menetelmällä, on nautittava verta useamman päivän ajan päivittäin ja säännöllisinä annoksina. Tällä estetään ruumiin kuivuminen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Ravinto auttaa heidän ruumiitaan toimimaan lähes ihmismäiseen tapaan. Lisäksi, naarasvampyyri tarvitsee verta päivittäin koko kolmetoista kuukautisen raskautensa, jotta sikiö kasvaa ja kehittyy. Naaras tarvitsee verta myös selvitäkseen itse raskaudesta, sekä synnytyksestä, jotka ovat erityisen vaarallisia. Ihmisillä ei ole tietoa tästä, mutta suurin osa vampyyreista syntyy edelleen näin, luonnollisella tavalla.


Vampyyriksi verettäminen on ihmisillekin tutumpi tapa. Verettämisessä vampyyri antaa uhrilleen juotavaksi omaa vertaan. Se voi muuttaa ihmisen vampyyriksi, jouduttuaan elävään elimistöön. Kokonaisvaltainen muuttuminen vie yleensä muutaman päivän, jonka aikana ihmisruumis kuolee ja ottaa omakseen tiettyjä uusia piirteitä. Vampyyrien ei tosin tarvitse harhaluulojen mukaan juoda uhriaan kuiviin pystyäkseen muuttamaan tämän. Riittää, että uhri kuolee vampyyrinverta elimistössään. Kuka vampyyri kuitenkaan voi vastustaa verta, jos sitä on tarjolla? Juominen on vampyyrille paljon mukavampi ja käytännöllisempi tapa tappaa uhri, kuin esimerkiksi niskojen taitto.

Kun ihminen on muuttunut vampyyriksi, hänellä on usein kova verenjano. Silloin verettäneen vampyyrin kannattaa pitää mukanaan joitain pussillisia verta, jotka hän kykenee antamaan nuorelle vampyyrille. Vasta syntyneen ravitsemisentarve on niin suunnaton, että hän saattaa juoda, jopa viisi ihmistä kuiviin ja näin tappaa heidät ilman kontrollia. Se kasvattaa kiinnijäämisen riskiä. Vastasyntyneen aistit ovat huomattavasti voimakkaammat alussa ja hän on aluksi hyvin vahvasti vaistojensa vietävissä. Viha ja rakkaus, sekä muut voimakkaat tunteet sekoittuvat toisiinsa. Kuulo ja näkö ovat niin vahvoja, että saattavat sattua. Vampyyriksi muuttuminen ei ole helppoa työtä. Kukaan ei ole kuitenkaan tähän mennessä kuollut veretykseen.


Ravitseminen:

Veren juominen pitää vampyyrin, sekä hengissä, että voimissaan. Se lisää ja voimistaan myös heidän ominaisia kykyjään.

Vampyyri kykenee selviämään ilman verta yllättävän pitkään. Maagiset kyvyt, sekä muut vampyyrille ominaiset taidot kuitenkin heikkenevät ja lopulta katoavat jos he eivät ruokaile säännöllisesti. Ajan myötä vampyyri alkaa myös kuivua ja voi "kuolla" ilman ravintoa. Tila johon nälkää nähnyt vajoaa muistuttaa hyvin pitkälti koomaa. Tällaiseen tilaan joutunut voidaan virvoittaa useidenkin vuosisatojen päästä uudelleen elämään annoksilla vampyyri- ja ihmisverta.

Uhri, josta vampyyri ravitsee itsensä, pystyy kokemaan suurta nautintoa puremasta. Vampyyrin juodessa uhristaan, sen hampaista erittyy mielihyvä hormonia verenkiertoon. Tämä on hyvin tehokas tapa lamauttaa uhri ja estää vastaan taistelun.


Veren juominen saattaa olla lamian välisissä parisuhteissa kiintymyksen osoitus. Kumppanit juovat pariteelun aikana toistensa verta vahvistaakseen kiintymystä ja keskinäistä sidettä. Myrkky, joka lamaannuttaa ihmisen ravitsemisen ajaksi, vaikuttaa myös toiseen vampyyriin.


Ikääntyminen:

Synnynnäiset vampyyrit ikääntyvät paljon hitaammin kuin ihmiset, ja tietyn iän saavuttaessaan, he eivät vanhene enää ollenkaan. Fyysisesti he lopettavat vanhenemisen siinä 100-200 vuoden välillä, jolloin heidän kehonsa on täysin kehittynyt. Jos vampyyri pitää itsensä hyvässä kunnossa, ravitsee itseään kunnolla ja hänellä on tuuria, hän voi elää tuhansia vuosia, mutta se on nykyään harvinaista. Vampyyreiden keskimääräistä elinaikaa lyhentävät olennaisesti, koko ajan lisääntyvät vampyyrien metsästäjät.


Ihmisten vuosissa:Vampyyrien vuosissa (Todellinen):
0-10 v.0-30 v.
10-15 v.30-50 v.
15-20 v.50-100 v.
20-30 v.100- 250 v.

Syöminen ja päihteiden käyttö:

Vampyyri kykenee myös ihmisten tavoin syömään tavallista ruokaa, mutta siitä ei ole hänelle minkäänlaista hyötyä, koska ruoka palaa vampyyrin ruumiissa ravintoaineiden siirtymättä elimistöön. Se auttaa soluttautumiseen, mutta harvat pitävät ruuan mausta.

Huumeet ja muut päihdeaineet vaikuttavat heihin samoin tavoin kuin kuolevaisiin, mutta toisin kuin ihminen vampyyri ei kuole yliannostukseen, vaan saa muita erittäin ikäviä oireita. Näihin oireisiin kuuluu kuume, erittäin kivuliaat vastakivut, näön heikentyminen ja paljon muita oireita, mutta mikään näistä ei kestä kauaa. Siihen asti kunnes kaikki vaaralliset aineet ovat haihtuneet pois kehosta. Parhaiten huumeet vaikuttavat suoraan ihmisen verestä.


Uni:

Vampyyreiden ei tarvitse nukkua. Veri pitää heidät virkeinä ja antaa heille voimia, joten he eivät tarvitse unta. Moni vampyyri kuitenkin nukkuu mielellään ja vanhasta tottumuksesta, varsinkin päivän ajan, jolloin he ovat heikoimmillaan.


Ulkonäkö:

Vampyyri muistuttaa kovasti ruumiiltaan ihmistä, mutta tiettyjä eroavaisuuksia on, josta vampyyrin voi tunnistaa.

  • Terävät kulmahampaat, jotka työntyvät esiin ikenistä kun vampyyri on nälkäinen, vihainen tai kiihottunut.
  • Vahvemmat kynnet, hiukset ja luusto.
  • Iho vaaleampi.
  • Kirkkaammat ja korostuneemmet silmien värisävyt.

Leimaantuminen:

Vampyyrit ovat rakastuessaan hyvinkin ehdottomia. Heidän todellista rakkauttaan kutsutaan yksinkertaisesti leimaantumiseksi. Tällaisessa tilanteessa he ovat yksiavioisia ja heidän liittonsa kestävät ikuisuudesta aina helvettiin asti.

Tunne voi syventyä tähän tilaan joko muutamassa hetkessä tai vuosista. Se riippuu suuresti, sekä yksilöstä, että parista.

Kuitenkin tällaisessa leimaantuneen parin liitossa, jos toinen kuolee toinen ei koskaan päädy uuteen suhteeseen. Juuri pelätessään tunteidensa ehdottomuutta, he eivät välitä pidemmistä suhteista vaan ovat yhden kumppanin kanssa vain joitain vuosia.


Yliluonnolliset kyvyt

Vampyyreilla on joitain yliluonnollisia kykyjä, joita ihmisillä ei ole. Kykyjen vahvuus on kiinni vampyyrista ja siitä kuinka pitkään hän on elänyt. Myös se milloin viimeksi vampyyri on nauttinut ihmisen verta vaikuttaa kykyjen voimakkuuteen.

  • Voimistuneet tunteet.
  • Erinomaisen tarkka näkö.
  • Erinomaisen tarkka kuulo.
  • Erinomaisen tarkka hajuaisti.
  • Erinomaisen tarkka tuntoaisti.
  • Ylilunnoillinen voima.
  • Telepatia muiden rodun edustajien kanssa.
  • Nopeus.
  • Paranemiskyky.
  • Kuolemattomuus.

Kaikkein vanhimmat vampyyrit, jotka ovat jo kerran vaipuneet tuhannen vuoden uneen kykenevät myös luomaan sumun, sekä vaihtamaan ulkomuotoaan, jonkin pohjoismaisen eläimen hahmoon, mutta tällöin vampyyrilla on oltava ainakin tuhat vuotta ikää.


Heukkoudet:

Auringonvalo ei tapa vampyyria, kuten legendoissa kerrotaan, mutta se ei myöskään ole heidän ystävänsä. Ennen sadan vuoden ikää, se saattaa aiheuttaa palovammojen kaltaista ”aurinkoihottumaa” ja hetkellistä vahinkoa myös silmille. Tästä syystä nuoret vampyyrit käyttävät aurinkorasvaa, jossa on erityisen korkea UV-suoja, sekä aurinkolaseja.

Lisäksi, iästä huolimatta, aurinko vie heiltä yliluonnolliset kyvyt, jos he liikkuvat päivänvalossa. Jäljelle jää ainoastaan voima. Muut fyysiset ominaisuudet (aistit) saattavat heikentyä lähes olemattomiin. Tämän takia vampyyrit kulkevat mieluummin öisin ja iltaisin auringon laskettua.


Kuolleen miehen veri, eli kuolleen ihmisen veri tekee vampyyrista täysin voimattoman juotuna, ihon alla tai muuten vampyyrin elimistöön joutuneena. Tämän vuoksi vampyyrit eivät juo koskaan uhriaan viimeiseen pisaraan. Tarpeeksi suuri määrä voi vaivuttaa vampyyrin koomaan, josta tämä ei herää, ennen kuin pahaveri on poistunut elimistöstä.

Kun kuollutta verta sivellään veitseen ja isketään sillä vampyyriin, se tuottaa suunnatonta tuskaa, jolloin tätä menetelmää voidaan käyttää kidutustarkoituksiin. Myös injektiona annettu veri tekee vampyyrin olon kivuliaaksi. Sillä voidaan myös täyttää luodit, jotka sitten särkyvät pureutuessaan ihon läpi, jolloin vaarallista ainetta joutuu vampyyrin elimistöön.

Se ei kuitenkaan tapa, vaikka onkin käytännössä katsottuna myrkkyä vampyyrille.


Kalmojuurista ja villiruusuista tehty uute toimii lähes samalla tavoin kuin kuollut veri. Tällä tavoin moni entisaikain ihmisistä on suojautunut vampyyreilta. Tätä uutetta vampyyrit eivät vain voi edes koskea ilman, että se polttaa. Reaktio on vampyyrilla sama kuin ihmisillä nokkosten kanssa paitsi, että uutteen polte on tuhatkertainen ja saattaa aiheuttaa jopa palovammaa muistuttavia rakkuloita.


Tuhannen vuoden uni:>

Vampyyrit saavat syntyessään lahjaksi ikuisen elämän. Ikuiseen elämään saattaa kuitenkin kyllästyä vuosien varrella. Se on hyvin uuvuttavaa ja myös vampyyrien ruumis tarvitsee lepoa pitkä elämän aikana.

Jos vampyyria ei tapeta vaan hän saattaa kokea niin sanotun, luonnollisen ”kuoleman” ja asettua itse levolle. Heidän keskuudessa tätä kutsutaan tuhannen vuoden uneksi. Nimensä mukaan se on hyvin syvää unta, joka saattaa nimestään huolimatta kestää tuhansiakin vuosia. Tämä ei ole kuitenkaan lopullista. Tällöin uupuneen vampyyrin sielu ja ruumis saa levätä ja eheytyä. Koska tänä aikana verta ei ole saatavilla, ruumis myös kuivuu hiljalleen ja muumioituu.

Vampyyrin herättäminen tästä tilasta on suoranainen rituaali. Tätä suorittamaan kutsutaan vanha vampyyri, joka vuodattaa omasta ruumistaan ensimmäiset pisarat herätettävää varten. Tämän jälkeen vampyyri tarvitsee paljon verta. Vampyyria varten varataan säkillinen hyvin säilöttyjä, tuoreita veripusseja. Herätettävä on nimittäin monta päivää hyvin heikko, eikä kykene juuri liikkumaan, joten ravinnon on oltava lähellä.

Vampyyrin kerätessä voimia verestä, häntä voidaan kouluttaa siihen maailmaan, johon hän on herännyt. Hellillä on omat työntekijänsä juuri tätä tehtävää varten. He opettavat herätettyä vampyyria elämään nykymaailmassa.


Tappaminen:

Vampyyrit voi tappaa vain yhdellä tavalla, leikkaamalla pään irti veitsellä. Tappaminen vaikeutuu sitä mukaan, mitä enemmän yksilöllä on ikää. Todella vanhoja vampyyreja on jäljellä enää vain kourallinen. 1000-2000 vuotta vanhoja vampyyreja on jäljellä hiukan enemmän. Sitä vanhemmat alkavat olemaan todella harvinaisia. Lisäksi lähes kaikki näistä vampyyreista nukkuvat tuhannen vuoden untaan.

Alle 2000-vuotiaan vampyyrin tappaminen onnistuu vielä normaalein menetelmin, jos sellaisen sattuu saamaan kiinni. Sitä vanhempien surmaaminen on hiukan ongelmallisempaa. Yli 2000-vuotias vampyyri on poltettava pään leikkaamisen jälkeen ja tuhkat on levitettävä surmatyön varmistamiseksi.

Kaikkein vanhimmat vampyyrit on vielä vaikeampi tappaa. Neljästätuhannesta vuodesta ylöspäin tappamiseen tarvitaan jo aivan omat välineensä. Yksilön pää pitää leikata irti terällä, joka on vampyyrin omalta ajalta, jonka jälkeen vampyyrin ruumis pitää polttaa ja tuhkat on ripoteltava.